Keikkatunnelmointia Breaking the Ice tyyliin
Päästiin eilen vetämään maailman kylmin keikka. Sopi kyllä hienosti teemaan, sillä tapahtuman nimihän oli Breaking the Ice ;) haha. Juuri ennen meidän vetoa aurinko meni pilveen ja sellaista silputun styroksin näköistä lunta alkoi tulla taivaalta. Jes!
Tässä vähän tunnelmointia ja demonstraatiota siitä, mitä keikkapäivänä tapahtuu. Eli vaikka itse keikka olisi lyhyt hetki (eilen vedettiin vain 5 biisiä), niin päivä itsessään kaikkine valmistautumisineen kestää aamusta iltaan :)
Aamuni alkoi neljän tunnin yöunien jälkeen meikin ja vaateviidakon parissa. Kello 7.00 on kyllä jotenkin vaikeaa löytää inspiraatiota keksiä jännittävää esiintymisasua tai latomaan sitä pakkelia naamariin, mutta onneksi olin fiksu ja aloitin urakan kahvin keittämisellä, ah!
Ja kahvikupin ääressä keksin onneksi pakata karvalakkini mukaan. Sitä tarvittiin, kun sitä styroksia alkoi tulla taivaalta.
Koska mulla on auto käytössäni, ja jopa ajokortti, olen meidän bändissä “The kuski”. Yleensä starttaan hakukierroksen Hannista ja sit noukitaan Jussi Vallilasta ja Tapsa Hertsikasta jossain järkevässä järjestyksessä ja sitten istututaankin autossa lähes sylikkäin. Kitarat ja bassot ja styrkkarit ja piuhat ja pedaalit kaikki sikinsokin, vieden kaiken tilan lattiasta kattoon.
Take-away-puuro-aamupala-autossa :)
Sitten keikkapaikalla ekana vuorossa on “the roudaus”. Musta on kiva osallistua roudaukseen, koska oon niin “täältä-pesee-tyttö”, että en kestä sellaista asennetta, et tytöt ei muka jaksaisi kantaa niitä kaappeja! Todellakin nostelen ja kannan ja raivaan! hah! Vaikka, joskus on kyllä niin painavaa tavaraa, että ei vain pysty. Mutta siihen kantamiseen se mun osalta sitten jääkin. Kaikki muu piuhojen ja peltien järjestely jääköön ammattilaisille, eli Tapsalle, Tonille ja Jussille ja miksaajalle :) Sitten, kun kaikki on pystyssä, tehdään soundcheck eli tsekataan soundit, hah, voiko sitä muuten ilmaista? Siis katsotaan, että kunkin instrumentti kuulostaa hyvältä yksin ja erikseen. Joskus se saundien viilaaminen on sellaista taidetta, että ei paljon miksaajaa käy kateeksi. Sitten soundcheckin jälkeen yleensä syödään vähän ja laitetaan vähän puuteria naamaan …ja yritetään vain rentoutua tai pitää hauskaa ennen vetoa.
Tapsa ja Hanni bäkkärillä ennen keikkaa, vai jälkeen? No joka tapuksessa pointtina oli tietenkin ennen kaikkea”superposeeraus”.
Tässäkin takahuoneessa (kuten yleensä aina) oli kaikki kamat siistissä järjestyksessä ja tilaa oikein mukavasti (NOT!hahaha) Mutta oli hyvä ja tiivis tunnelta ja kuvan karhut ei sitten ole meidän. Ainakaan Hannin tai mun :) Me tytöthän juodaan vain kivennäisvettä tai korkeintaan Vitamin Wateria! :)
Ketonen ja Myllyrinne! Tarviiko sanoa enempää. Mun ilme kertoo sitäpaitsi enemmän ku tuhat sanaa :D (Kaverit olivat siis juontamassa tapahtuman ja oli kyllä kivaa jakaa takahuone näiden kundien kanssa. Muahahahahahaha.)
Olipas kiva päivä, laitetaan kuvia itse esiintymisestä tuonnempana :)
Nyt VIIIIIKONLOPUN VIETTOON!!! Jeeeeeee!! :D
<3 GUM




