I <3 SATC
Ja tämä postaus on ajankohtainen, koska ….
…Who cares, we all love SATC forever… Tää on AINA ajankohtaista!
Kun olin jokunen aika sitten kipeänä (ja tylsistynyt) käytin aikaani (kaikkeen järjevään) ja kokosin esimerkiksi kaikki lempi Carrie lookit iPhotooni. Vähän niin kuin turvaan, et jos ne vaikka joku päivä katoaa internetistä ?!? Selittelyt sikseen kuvat puhuvat puolestaan…
Musta on IHANAA katsella näitä kuvia…Näiden asujen perään on teininä kuolattu niin paljon! Ah niin over the top, mutta ihaaania.
Ah, Ihana Carrie! (Tosin vuosien mittaan oon kyllä tullut siihen tulokseen, että pysyköön ainakin osa noista vaatteista vain niissä vanhoissa dvd-bokseissa, mun kaappiin ei oo kyllä tulemista. Voisin näyttää vähän huvittavalta tossa Huopalahden juna-asemalla maanantai aamuna esim. toi liituraita capri-housupuku päällä? ;) Apua, rikonkohan nyt jotain Fashön sääntöä, kun sanon näin aikamme isoimmasta style iconista?)
Patricia Field on mieletön stailisti, jolla on ballseja ja persoonaa. Oikeastaan, noi onkin aika hyviä tavoittelemisen arvoisia ominaisuuksia kaikille, jotka haluavat pukeutua erottuvasti. Myönnän kyllä, että joskus jos on liian paljon rohkeutta ja luovaa-ajattelua, voi tulla myös huteja. Ainakin arkipukeutumisessa turvaudun aika usein klassisiin, toimiviksi todettuihin yhtälöihin. Inhoan kuitenkin kaikenlaisia tyylikkyyden muka-sääntöjä. Mitä sääntöjä? Kuka ne on muka laatinut? “Ei valkoista ja luonnonvalkoista samaan kokonaisuuteen”, “Ei lenkkareita puvun kanssa”, “Ei ruutua yhdistettynä raitaan”. BOOORIING!! Toisin sanoen ihailen rohkeita pukeutujia! Voikun itsekin onnistuisi edes silloin tällöin näyttämään hyvältä niissä ei-niin-safe-choiceissa.
Muistan, kun olin 16 -vuotias ja vietin vapaata ja huoletonta kesälomaa. Päivät uitiin ja löhöttiin biitsillä. Iltaisin linnoittauduttiin yläkertaan mun huoneeseen ja kömmittiin mun siskon ja Hannin kanssa television ääreen. Vesimeloonilautasten ympäröiminä, auringon vasta laskiessa kymmen aikaan illalla …Tuli päivän odotetuimman hetken aikan, Sinkkuelämää tuli telkkarista. Ah. Hetken sai unelmoida joka tytön unelmaa: Muotia, treffejä, tyttökavereita ja tietenkin New Yorkia!!
Mun tuttavapiirissäni ei ole ketään, joka ei edes vähän tykkäisi Sex and the citystä. Onko sellasia ihmisiä edes olemassakaan? Kai kaikki nyt vähän edes tykkää? Ainakin kaikki tytsyt:)
No mutta, nyt palaan Neloselta paraikaa tulevan Sinkkuelämää leffan pariin (tosin, eihän tää leffa ihan samaa tasoa ole kuin itse sarja…mutta menee paremman puutteessa.)
<3 GUM
